Höyhen oli takertunut oksaan, tuuli sitä hurjasti riepotteli, mutta siinä vaan pysyi ja pysyi, muutaman hennon höyhenen varassa. Irti en päästä, riepotelkoon tuulet ja tuiverrukset, tässä pysyn. Vaikka, tuuli voisi olla musiikkia, mikä kevyesti pyörittäisi höyhenen ylös ilmoihin. Tanssien, kohti uusia elämyksiä ja seikkailuja. Miksi niin usein takerrummen johonkin, mikä estää meitä lentämästä?
Uskalletaan päästää irti!
- Minna -
Voi miten tunnelmallinen kuva ja teksti.
VastaaPoistaIhanaa viikkoa
Törmäsin kävelylenkillä koko ajan höyheniin ja teksti tuli kuvasta vain mieleen :)
PoistaVoi miten kaunista. ♥
VastaaPoistaKiitos <3
PoistaIrti päästäminen on joskus melkeinpä mahdotonta. Syvällisiä ajatuksia näin sunnuntain päätteeksi. Mukavaa viikkoa Minna!:)
VastaaPoistaNiin tuntuu olevan, kovasti on sitkeessä kaikki vanha. Sunnuntait näyttää menevän syvällisissä, onneksi niillekin on oma aikansa. Mukavaa viikkoa myös sinulle Sanna.
Poista<3 <3 love it <3 <3
VastaaPoista<3 kiitos <3
PoistaHerkkää ja kaunista... kiitos näistä ihanista sanoista ja kauniista kuvasta<3
VastaaPoistaTäällä herkistellään sunnuntaisin. Toivotaan, että niistä heräisi muillekin ajatuksia. Höyhenet tulivat eteeni joka paikassa, niistä ihan innostuin <3
PoistaLuonnon kauneutta <3
VastaaPoistaIhanaa uutta viikkoa!
VastaaPoistaKiitos Johanna, kuin myös sinulle!
PoistaKaunista ja herkkää. Ja ihmettelen miten en ole ihanaan blogiisi ennen eksynyt :)
VastaaPoistaKiitos Saga, ihanaa kun nyt eksyit, tervetuloa seuraamme!
PoistaTäydellisesti kuvasit sanoilla sitä elämässä olellisinta <3 Olet niin oikeassa, pitäisi uskaltaa ja pitäisi antaa tuulen viedä. Kyllä se kantaa, kunhan tarpeeksi luottaa. Oikein ihanaa viikkoa Minna sinulle!
VastaaPoistaKiitos Jutta, tuo höyhen taisi herkistää miettimään <3 Joissakin asioissa paljon helpompaa päästää irti, kun taas jotkut ovat niin sitkeesti takertuneet kiinni. Kyllä siivet kantaa, siihen luotan, joskus vain vaatii vähän työtä luottaa siihen <3 Ihanaa viikkoa myös sinulle Jutta!
Poista