Blogipaniikki

Niin sellainen iski minulle nyt. Eilistä postausta tehdessäni totesin kuinka toistan itseäni vuodesta toiseen, niin samanlaisia ovat höpinäni. Eikä yhtään auttanut, kun tänään tein koulutehtävää ja aloin todella miettimään mitä blogini tarjoaa. Olisikohan minun aika ottaa itseäni niskasta kiinni ja hieman uudistua. Uskoisin, että tämä paniikki ei ole pahasta, vaan siitä syntyy jotain parempaa.

Te ihanat lukijat, te voitte auttaa minua tässä paniikissa.  

Mielelläni kuulisin mielipiteitä, ajatuksia ja toiveita jotta voisin kehittää blogiani oikeaan suuntaan. 

Mukavaa perjantaita!

- Minna -

Kiitos teille!

Vuosi ja yhdeksän kuukautta sitten alkoi Meidän harmoniaa -blogin tarina, eilen 504 postausta myöhemmin täyttyi 300.000 kävijän rajapyykki. Minulle tuo on uskomaton luku ja kiitos siitä kuuluu teille lukijat.  Jokainen käynti ja kommentti luo minulle uskoa tekemiseeni ja kannustaa jatkamaan. Nyt olisi arvonnan paikka, joten lähdenpä metsästämään juuri teille sopivaa palkintoa.

Kiitos, että olette kanssani!

- Minna -

Kiinnostavia aiheita

Olen tänään selvinnyt, toivottavasti kunnialla, 
toimittajan haastattelusta. Hänen kysyi, 

miten bloggailuun riittää kiinnostavia 
aiheita melkein joka päivä?

Niin miten?
Onko ne kiinnostavia?

Aloin miettimään kysymyksen myötä,
mikä teitä lukijat kiinnostaa?
Mistä haluaisitte kuulla enemmän blogissani?
Kuulisin mielelläni mielipiteitänne,
auttaisitteko minua kehittämään blogiani.

Kiitos jo etukäteen!

- Minna -

TÄMÄN PÄIVÄN TEMPAUKSET

Uusilla vehkeillä, uutta ilmettä,
ei mitä parhain yhtälö.
Niska jäykkänä, takapuoli puutunu.
No, blogin ilme on kuitenkin muuttunut,
bannerinkin melkein osasin tehdä,
mutta en ihan, ehkä huomenna onnistun.

Ehkä huomenna onnistun myös
siirtämään koneelle talviset kuvat.
Niinpä meillä oli aamulla valkoinen maa.
Valoa valoa......jeee!!!

Nyt vaan nopeat moikat,
ehkä huomenna kaikki onnistuu.

Mukavaa lauantai-iltaa.

- Minna -


kuva lainattu täältä

1-vuotias Meidän harmoniaa

 Tasan vuosi sitten aamulla aloin blogia luomaan,

  avasin bloggerissa tilin ja illalla ensimmäinen postaus oli julkaistu.

Tänään oli tarkoitus tehdä ihan erinlainen postaus,

katsaus menneeseen vuoteen.

Murun yllätys muutti kaiken.

Hän tuli koulusta kotiin, ojentaa tämän upean sukalaarasian,

lahja blogin 1-vuotispäivän kunniaksi,

"tiedän äiti miten tärkeä blogi on sinulle"

Mitä voikaan äiti muuta, kuin liikuttua kyyneliin.
Kiitos rakas Muru, olet ihana!!!

Minulla ei ollut aavistustakaan,
mitä kaikkea blogin kirjoittaminen voi tuoda tullessaan,

miten se voi muuttaa elämääni.

Niin monta ihanaa uutta ystävää, uusia ajatuksia, muutoksia,
pääsy Indiedays inspirationiin, oppia ja opetusta.

En voinut kuvitellakkaan, että yli 103.000 kävijää vuodessa,

en voinut kuvitellakaan kaikista teistä ihanista lukijoista,

kauniista kommenteista sekä rakentavista palautteista.

Kiitos teille lukijat!

Nyt aion pistää suun makeaksi!!

- Minna -

Kuvista postauksessa vastaa Muru, hänelle tänään opetin aukkoja ja f-lukuja. 

Bloggaus opettelua

 

 Hu hu tämähän käy ihan työstä,

olen koko aamu yrittänyt saada blogini

ulkoasua mieleiseksi, 

mutta pohja ei oikein tottele minua.

Alkaa ihan naurattaa, 

kun teksti on ihan väärässä paikassa, 

eikä suostu muuttamaan paikkaa 

tai tulee kahteen kertaan.

No, harjoitellaan harjoitellaan.

Kyllä se vielä jonain päivänä.

Hikipisarat valuu ja vettä kuluu..

 

seinällä poikani tekemä kynttelikkö

Postissa odottaisi meidän 

ensimmäinen sisustustarra tuohon takaseinälle

pitäisi käydä hakea, 

mutta kun en uskalla,

tiedän että aloittaisin sitä heti asentamaan ja 

pakkaakin pitäisi reissua varten.

Muru tuo myös Villa Himasta paketin.

Voi voi en taida reissuun ehtiäkkään.

Tämä huone oli työhuoneena 

monta monta vuotta,

kunnes muutimme ruokahuoneeksi,

koska huone oli täysin käyttämätön.

Jotta sohva ei ihan kuluisi,

muutin koneen tänne tänä aamuna.

Meneehän se näinkin yhdistetty työhuone

ja ruokahuone.

Vai mitä?

Pitäisikö minun kuitenkin olla fiksu ja pistää

tossut jalkaan ja ottaa rennosti,

sisustetaan ensi viikolla,

mutta kun on malttamaton ja 

kaiken pitäisi tapahtua heti heti.

Jospa nyt kuitenkin maltan mieleni.

Mitenköhän sitä osaa olla reissussa,

tulee blogi-ikävä, vieroitusoireita.

Pärjääköhän sitä enää ilman?