Päivän piristys

Niin kuin aiemmassa viestissä

laitoin,

taas on hiuksia revitty 

koneen ääressä.

Oveen koputetaan,

mitä?

en odota vieraita,

Hanna Herttainen

se siellä seisoo...    

 

....ja kuin tilauksesta,

tulee minulle tälläinen

piristys.

Mitä muuta nainen voi toivoakkaan:

suklaata, kukkia ja sisutuskirja.

Katsokaa tuota ihanaa 

kukkakaupan paperia.

Oi kuin kaunis kukkapuska,

sieltä paljastuukaan.

En ole vielä tulppaaneja

ostanutkaan,

tunnen kuinka hartiat

rentoutuu,

melkein tunnen jo kevät

auringon kasvoilla,

linnut laulaa ja

vesi tippuu räystäistä...

... ja kone ongelmat on tipotiessään!!!

Hanna Herttainen ei olisi voinut paremmin 

ajoittaa tuloaan,

iso kiitos!!!

osoitteen ja nimen muutos, apua tarvitaan!

Jos johonkin häviän,

tai siis blogini häviää,

niin häviän osoitteeseen

meidanharmoniaa.blogspot.fi 

Kun olen tumpelo koneiden

kanssa,

tässäkin räpelöinnissä,

voi kaikki,

 olla mahdollista. 

Minulla oli niin kiire

aikoinaan perustaa

blogi,

etten tarkemmin miettinyt

blogin osoitetta.

Minusta on myös tullut 

Neiti Harmoniaa.

 

Olisin hirmu kiitollinen,

jos joku osaisi neuvoa 

miten saan vanhat tiedot 
pysymään, mutta osoite muuttuu ja
 vanhasta osoitteesta

ohjatuu uuteen,

yritin, uudelleen ohjausta,

mutta kappas,

miten ihmeessä,

en onnistunut.     

  

Eteisen ehostus

Ihkun intoa,

eilinen oli super,

ystävän sisustus solmut,

antoivat minulle niin

energiaa ja

onnistumisen riemua.

 reilu 4 tuntia meni

ihan huomaamatta. 

Taas onnistuimme siinä,

että kaikkea vanhaa

pystyy hyvin hyödyntämään.

Aina ei tarvitse ostaa uutta.

Mitä aarteita ystäväni kaapista

löytyikään. 

 

Siitä kaikesta intoutuneena,

tietysti jatkoin kotona.

Eihän sitä hyvää virettä voi 

hukkaan heittää,

eihän???

Meiltäkin löytyy aarteita,

tämä vanha kirjoituskone,

on Mummin aikoinaan lahjaksi saama

ja meille rantautunut.

Valitettavasti se on

aina ollut vähän piilossa.

 

Mutta niin kai se menee,

ettei niitä omia aarteita

näe.

Muru tämän keksi tähän

laittaa,

hakottelin vastaan,

kyllä näin tein pojalleni,

mutta onneksi suostuin kokeilemaan.

Taulu menee kyllä vaihtooooon....

 

Tunnustus

Kiitos Mopin kotona

tästä tunnustuksesta.  
Olen erittäin otettu!

Sitä miettii täällä kirjoittaessa, 

että saakohan kukaan näistä minun

höpinöistä irti mitään, 

herättääkö ne ajatuksia.

 Tämän tunnustuksen tarkoitus on saada 
huomiota suhteellisen uusille blogeille,
 joilla on alle 200 lukijaa.

Tässä säännöt:

1. Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja,  
joka antoi tunnustuksen sinulle.

2. Valitse 5 ihanaa blogia (joilla on alle 200 lukijaa) 
ja kerro se jättämällä kommentti heidän blogiinsa.

3. Toivo, että ihmiset joille tunnustuksen 
jätit jakavat sen eteenpäin.

Tämä tunnustus on tullut aikaa sitten,

mutta huomaan , että tätä 

on jaettu jo paljon.

 Blogit mihin ihastun, 

ovat saaneet tämän jo.

saanko sakkoja

jos tämä nyt katkeaa.

Heti kun eteeni tulee,

uusi blogi,

tämän tunnustuken laitan.

Päivän pieni paperi

Eilisen enkelin jälkeen iski 

paniikki,

mitä mä meen tänne oikein

kirjoittelee,

Kysyn itseltäni.

Ehkä vähän kevyempää jatkossa?

Olen ihan ihmeellisissä asoissa

hirmu pihi.

Keke kätevä kävi kaupassa

ja toi tälläistä  

super  suloista 

wc-paperia,

mitä en ikinä itse olisi

raaskinut ostaa.      

Niin naurattaa,

.....mutta kun nää on niin 

suloisia

ja tulee hyvälle

tuulelle!

Ystävyys,
minulla on ihania ystäviä
ja tuo lause on niin
totta.

Iso kiitos kaikille ystävilleni,
kun olette olemassa.


Nyt tämä täti
lähtee auttamaan yhtä ystävää
sisustus solmussa.

Enkeleitä, onko heitä?

 

kuva täältä 

Aihe, 

joka voi herättää monenlaisia 

tunteita.

En tiedä mistä johtuu,

mutta enkeli aihe,

tupsahtelee eteeni

joka puolelta.

Yht`äkkiä huomaan,

 ystäväni on enkelihoitaja,

toinen tulkitsee enkelikorteista,

yksi maalaa enkelitauluja,

tuttavan tuttava pitää enkeliradiota.

Ystäväni antoi minulle kirjan luettavaksi:

Enkeleitä hiuksissani.

 Avaan television, tulee elokuva,

missä enkeli tukee sairasta tyttöä.

kuva täältä

Mietin myös syksyllä tapahtunutta:

syntymäpäiväni aamuna uintireissulla,

löysimme hukkuneen naisen.

Hän halusi, 

että hänet löydetään 

ja niin löysimme,

ehkä enkelit johdatti 

oikeaan paikkaan,

nyt hänellä on hyvä olla.

Onko nämä tapahtumat 

tarkoitettu ?

Jos emme itse tajua pysähtyä,

pysäytetäänkö meidät?? 

Voiko osa tapahtumista
olla enkelien johdatusta?

Uskotko sinä enkeleihin?  

Niin enkeleitä, onko heitä???  

Lamppu vaihtunu...vai syttyny????

 

  

Eilen kiukuttelin,

tänään iloitsen,

ihmeellinen on tämä 

ihmiselo.

Ruokatilan tarraan olen 

todella tyytyväinen,

kokeilen mustaa

lamppua lokin  

tilalle,

mitäs mieltä olette,

kumpikos on parempi??

 Olohuoneen valaisimet ovat mustia

ja sieltä

suora näköyhteys

ruokailutilasta.

Oi voi johdot roikkuu tuolla,

lattialla,

mutta ei voi mittään.

Tänään ei mikään haittaa.

 

  

No, mikäs nyt mulla,

kun näin iloitsen....

.... 3 ilahduttavaa asiaa,

1. näin unta, heräsin yöllä ja kirjoitin unen ylös.

-siinä voisi olla tulevaisuuden suunnittelma.

2. Serkkuni laittoi muutaman kuvan kodistaa,

jos mieleen tulisi ideoita

ja voi että innostuin, niitä ideoita

pulppusi ja pulppusi

ja niiiin nautin siitä.

3. Sain ihana sähköpostin

kolmen koti rannikolla

blogin kirjoittajalta Pialta, kiitos,

et tiedäkkään kuinka viestisi 

lämmitti sydäntäni.

Sellaista sunnuntaina,

nyt punnitsen 

ulos vai kirjan ääreen.

Olen niin kovasti ahertanut,

että hemmottelen itseäni 

kirjalla.

Olen sen ansainnut!!

Kirjalla mikä kertoo enkeleistä,

todella mielenkiintoista....

Lauantain kiukuttelua

Kun Eilen illalla kävin ulkoa 

puita hakemassa,

niin Vau

mikä kuutamo.

Olen ihan kuuhullu.

Yritin ikuistaa 

täydellistä kuutamo kuvaa,

mutta en ihan onnistunut.

Mutta jänskä valo näissä.

Olen niiiiiin kiukkuinen,

kun koko päivän yrittänyt

saada kuvista pois

päivämäärää.

Nyt en saa edes kameran käyttöohjetta

auki koneella.

Niin onneton olen koneen käyttäjänä.

vai lieneekö kuutamo aiheuttanut

voimallaan väreilyä???

Jotta osaisin käyttää koneita,
vaatii valtavaa

ponnistelua, 

että saan onnistumaan.

Kuinka paljon aikaa menee koneiden

kanssa tappeluun???

Ihan hurjasti,

nytkin olisin voinut lukea kirjaa ja 

nauttia.

Kun jotain aloitana,

haluan sen aina saada päätökseen.

Joten en voi lopettaa,

ennenkuin onnistun.

 

  Mutta kuten huomaatte,

yhtä äkkiä näissä kuvissa ei olekkaan

päivämäärää...

...kyllä kiukuttelu kannatti.

Ja nyt naurattaa,

en kyllä tiedä mitä olen 

tehnyt,

joten kiukuttelen taas huomenna,

he he heeeeee!!!!

No, jotain oikein iloistakin,

sivullani on yhtä äkkiä käynyt

yli 5000 kävijää,

olen erittäin erittäin

iloinen siitä.

Kiitos teille!

Tänään perjantaina parasta

 

 

Luulin että eilisen energiapurkauksen

jälkeen olisin tänään

aivan toimeton.

Uudistunut koti kuitenkin

kaipasi vielä loppusilauksen.

Ihana tunne,

kun koti on tuuletettu

ja siivottu,

kaikkialla tuoksuu.

Viimeisenä

vielä vaihtaa puhtaat lakanat.

(niinkuin kuvasta näette, en silitä)

Voin  jo tuntea

miten ihanaa on saunan

jälkeen kömpiä lakanoiden 

väliin...

...raikasta ja niiin puhdasta.

 

Urakan päätteeksi lasi viiniä ja hyvä leffa

ei kai sitä muuta tarvitsekkaan,

ai niin pizza on valmiiksi tilattu...

Kyllä sitä pienistä tulee iloiseksi,

mutta hyvä niin.

  

Yöpöydälläni on Murun 

tekemä taulu,

sääli etten ole kirjoittanut

milloin hän on taulun tehnyt.

Tuossa se on ollut monta monta 

vuotta 

ja 

aina vaan se tekee yhtä hyvän mielen.

Ihanaa viikonloppua kaikille!!

 

Sisustustarra

 

 

Hyllyn teon jälkeen lähdin,

happi hyppelylle.

Olen useana päivän suunnittellut

aloittavani tarran laittoa

ruokahuoneen seinälle,

mutta en ole uskaltanut.

(Että mua harmittaa

tuo päivämäärä kuvissa,.)

Ulkona kävellessä

tuo tarran lause

tuntui niiin mahdolliselta

ja 

onhan se.

Nyt on muistutus seinällä,

ettei kiireessä unohda unelmiaan.

 

Ehkä ihan aavistuksen on 

tarra vinossa,

vaikka niin mittasin,

mielestäni sopii

tuohon kohtaan tosi hyvin. 


Mielettömän energinen päivä!
Liisää täälläisiä!!





 

Olohuoneen uusi hylly

Tänä aamuna tuli poramies,

toteuttamaan ideaani. 

Sain jo viime keväänä

vanhoja lautoja ja 

niistä oli tarkoitus tehdä penkki.

Kunnes sitten keksi hyllyn olohuoneeseen.

Taisi jostain bloigista idea tulla. 



 

 

Mietin tänä aamuna,

että taitaa olla hyvä,

 ettei minulla itsellä 

ole porakonetta,

taitaisin hätähousuna saada

paljon vahinkoa aikaan.

Onneksi minulla on 

Keke Kätevä,

joka ystävällisesti aina auttaa.

Tässä miten hylly 

 sijoittuu sohvaan,

eilen lamput jo siirtyi ikkunan

edestä ja kirstut pöydiksi.

Hylly vielä etsii tavaroita

oikeille paikoille

ja 

tässä nyt on opettelimista 

asetelmien suhteen.

 

ja värikuvissa.

Nyt vaan kuvia ja 

tauluja hyllylle etsimään

ja 

asetelmia tekemään.

Yritän puhua poikani

tekemiä tauluja tänne,

toivotaan että suostuu.

Harmittaa etten ostanut Ikeasta

pieniä mustia spotteja,

ne olisi nyt hyvä hyllyn

reunaan kiinnitettynä

lukuvaloina.

Joten eikun uudestaan Ikeaan.