Kuplivaa kotiin / arvonta

Kaupallinen yhteistyö / SodaStream 

Keväällä aloittamani kuntoilu kamppanja myötä juon päivittäin vettä vähintään 2 litraa. Täytyy sanoa, että aika ajoin hampaat irvessä yritän päästä tavoitteeseeni. Joten kuin tilauksesta tarjoutui tilaisuus kaupalliseen yhteistyöhän SodaStreamin kanssa. Meillä juodaan nykyään kuplivaa joka päivä.

Nyt saan helposti vaihtelua päivittäiseen juomiseen, kun tavallinen vesi kyllästyttää, nappia painamalla minulla on raikasta kuplivaa. Toistaiseksi olen juomani maustanut sitruunalla, limellä ja mintunlehdillä. Mielikuvitus on vain rajana, makuyhdistelmiä tehdessä. Valmiita makuvaihtoehtoja on hyvä valikoima, minua kiinnostaa lähinnä kalorittomat makuvedet. 

Mieleeni tulee myös mainos, missä isot juomapullot lentelevät pitkin pihaa, kuuluin juuri tuohon katekoriaan. Nytpä ei enää tarvitse kanniskella. Lisäksi tässä on myös ekologinen puoli, muovijäte kun on suuri ja jatkuva paisuva ongelma. Uhkan pysäyttäminen vaatii kulutustottumusten muuttamista. Onneksi jo pienillä arkisilla teoilla voin vaikuttaa osaltani asiaan. Suomalainen hanavesi on oikea kansallisaarre. Pulloveden ostamisen sijaan teen mielummin hyvän teon ympäristön puolesta ja avaan vesihanan kotona. 

Joten nyt meidän työpöytää koristaa musta, moderni, tyylikkäillä yksityiskohdilla varustettu SodaStream Spirit -laite. Tässä tietopaketti laitteesta.

• RedDot Design Award 2017 -palkinnon voittaja
• ei tarvitse sähkö
• sisältää uudelleenkäytettävät 2 x 1 L ja 1 x 0,5 L juomapullot
• hiilidioksiidipullon, jolla hapotat jopa 60 litraa vettä
• väreina musta ja valkoinen
• 2 vuoden takuu
• laitteen mitat 42,0 x 12,7 x 18,5

SodaStream Spirit -laite arvonta

Iloksenne voin tarjota myös teille mahdollisuuden nauttia kuplivaa kotona. Osallistu SodaStream Spirit -laite arvontaan kommentoimalla vaikka jotain piristävää päivään / juotko sinä tarpeeksi? / minkä makuisesta juomasta tykkäät / tai jotain muuta kivaa. Arvonta suoritetaan perjantaina 10.10. kello 16.oo. Onnea arvontaan, muistathan laittaa yhteystietosi. 

Nautitaan raikkaasta vedestä ja veden tuomasta hyvästä olosta!

- Minna -

Vähemmän on enemmän

Taas kerran totean vähemmän on enemmän. Ei tarvita kuin todella makee rento sohva, muutama tarkoin harkittu esine, hillitty värimaailma, vähän vihreää ja siinä se. Kokonaissuus ei kuitenkaan ole millään tapaa tylsä saatikka kylmä. Mielessäni niin voisin hukkua tuon sohvan syvyyksiin. Pienellä parvekkeella sisäpihan suojissa...

Lepposaa lauantaita!

- Minna -

(ps. olkaa kuulolla lähipäivinä blogiin tulee arvonta)

kuvat lainattu Stadshemin sivuilta

Toivon...

Ihan ensimmäiseksi haluan sanoa, että blogi ei ole muuttumassa kukkablogiksi. Nyt vaan on sellainen tilanne, että ainoa asia mikä meillä kotona muuttuu on kukat. Ihanaa niin, sillä onhan tuoreet kukat arjen pieniä iloja. Toki niitä on myös kiva kuvata. Tähän päivään ja päivän haasteisiin hain tukea mietelauseista, toivottavasti niistä on iloa myös sinulle.

Toivon sydämesi täyttyvän kauneudesta,

ilosta ja hämmästyksestä.

Toivon

sinun puhkevan nauruun ja värisevän jännityksestä.

OLKOON TÄMÄ YKSI NIISTÄ

PÄIVISTÄ...

... jolloin teemme oivalluksia.

... jolloin silmämme aukeavat.

... jolloin puhkeamme ylistykseen.

... olkoo tämä yksi niistä päivistä, 

                               jolloin aloitamma alusta 

                               ja tunnemme näkevämme universumin ääriin.

Olkoon onni aina myötä.

                               Toivottavasti kolkutan ovia,

                           jotka avautuvat 

 ja paljastavat jotain odottamatonta 

                                                          ja ihanaa.

Mietelauseet, Helen Exley

Toivoa tiistaihin!

- Minna -

    

Känkkäränkkäkin osaa olla kiitollinen

Tänään aamu alkoi Känkkäränkkänä, niin paljon epäselviä asioita, etten meinaa millään pysyä mukana. Täytyy toivoa, että pian jotain selviää ja pääsen ottamaan askelia kohti uutta. Enkä voi kieltää, etteikö siinä kiukuttelen keskellä käynyt mielessä jos jonkinlaista vaihtoehtoa, aina matkasta Tibuktuun käsien pystyyn nostamiseen. Tiedän joskus vaan pitää olla kärsivällinen, antaa asioille aikaa ja luottaa siihen että elämä kantaa. Aamulla vaan en olisi jaksanut olla kärsivällinen.

Ja loppujen lopuksi, asiat ovat todella hyvin. Tänäänkin on monta ihanaa asiaa mistä olla iloinen ja kiitollinen, kuten esim.

• yhteinen kahvitteluhetki Murun kanssa
• serkun tuomat auringonkukat olohuoneessa
• jääkaappi täynnä herkkuja
• oma rakas koti ja mikä parasta se on jopa siisti
• flunssakaan ei iskenyt

Vaikka päivä alkoikin ikävästi, nyt illansuussa istun tyytyväisenä sohvalla. Sade ropisee peltikattoon ja takassa palaa syksyn ensimmäinen pesällinen puita. Niin meinasi känkkäränkkä saada minut valtaansa, vaan nujersin sen, enkä antanut sen viedä minua mukanaan katkeruuteen ja epätoivoon. Miksi niin helposti annamme tunteen viedä ja hallita, kunpa sen osaisi pysäyttää ennekuin se on muuttunut valtavaksi säntäileväksi elefantiksi, mikä survoo kaiken alleen ja saa aikaan paljon ikävää.

Vielä lopuksi yhdyn Känkkäränkkä laulun sanoihin: kyllä kylässä voi käydä Känkkäränkkä kun on Känkkäränkkä päivä... mutta älä tule liian usein Känkkäränkkä tule vain kerran viikossa...

- Minna -


   

Tyylikästä

Viimeksi ihastelin harkittua sekamelskaa ja nyt taas täydellisen yksinertaista, Tanskalainen Menu osaa yksinkertaisuuden. Ruskea tekee kovasti paluuta sisustukseen, siihen tottumiseen menee minulla vielä hetki. Vaikka todella kaunis on valkoisen, mustan ja ruskean yhdistelmä sitä en voi kiistää. Miten on, joko voimakkaat värit ovat löytäneet tiensä teille?

Torstai terkuin

- Minna -

Kuva:  Menu

Inhokista suosikiksi

Jotain uutta olohuoneen pöydälle piti löytää ja kaappien kätköjä lähdin taas kerran kaivelemaan. Ihan perimmäisessä nurkassa pilkotti jotain vihreää, maljakko oli joutunut sinne värinsä takia, minä kun en vihreästä tykkää. Olin jo aivan unohtanut äidiltäni saaman maljakon, minkä taas vanhempani olivat saaneet häälahjaksi vuonna 1969. 

Aloinkin etsimään mikä tämä maljakko oikein on ja löytyhän se. Kyseessä on Nanny Stillin 1966 Riihimäen lasille suunnittelma Pompadous maljakko. Maljakko on ollut myynnissä vuosina 1968-69, joten lähes 50 vuotias, niinkuin minä, hyvää vuosikertaa molemmat. Mielestäni silti edelleen ryhdikäs, tyylikäs ja sopivan yksinkertainen. Ja tiedättekö mitä, tuo vihreä ei juuri nyt edes ärsytä, vaan itseasiassa siitä jopa tykkään, mustan ja valkoisen rinnalla suorastaan täydellinen. Maljakko saakoon mahdollisuuden olohuoneen pöydällä, hyvä ihan noin, toki kaunis kukka voisi sitä  koristaa.

Jopa omasta kodista voi löytää aarteen,

kun katsoo asioita uusin silmin!

- Minna -

Lauantai-illan huumaa

Pitkä ja lämmin syksy on kyllä hellinyt niin ihanasti. Kesäkauden päättäjäisiäkin olemme viettäneet jo monta kertaa, ehkä nyt sitä viho viimeistä kertaa. Viime lauantaina sain serkkuni seuralaisineen kylään. Kokkailimme herkkuja kauden antimista kuten punajuurista ja ystävän pihalta poimituista omenoista. Maaginen oli syyskuinen tunnelma kynttilänvalossa terassilla tunnelmoiden. Pitkästä aikaan pääsi Murukin hetkeksi kanssamme pyörähtämää tanssin tahtiin. Ja taisipa siinä  jopa käydä niin, että jotkut jäivät pergolan suojaan nukkumaan.

Onpa ollut ihan mieletön kesä ja alkusyksy. Ainakin olen nauttinut pihalla ja pergolassa oleilusta tänä kesänä ja kuka tietää ehkä tätä jatkuu vielä pitkään. Alla muutama kännykällä kuvattu video. Halusin ne laittaa tänne, jotta saisin myöhemmin edes hieman kiinni illan tunnelmasta.

Kiitos serkkusein tuliaisista, tiedät kyllä mistä minä tykkään!

Kynttilänvalossa vaan on sitä jotain....

Mukavaa uutta viikkoa!

- Minna -

Ihanan rento tunnelma

Vau mikä tunnelma tässä kodissa! Erityisesti minua viehättää nuo kuluneet puupinnat sekä sisustuksen rentous. Kaiken ei aina tarvitse olla tiptop, harkittu sekamelska tekee tästä kodista todella mielenkiintoisen ja kodikkaan. Oi ja tuo ruokapöytä... laudat noin päin...en olisi tullut ajatelleeksi. Pitäisiköhän uudistaa meidän terassin pöytä?? Jos en nyt kuitenkaan tartu vasaraan, niin ainakin lähden näistä kuvista inspiroituneena metsästämään kaislaa.  

Rentoa lauantaipäivää!

- Minna -

Kuvat: Historiska hem

2 euron löytö

En ole mikään kirpparihaukka, en todellakaan, se geeni puuttuu minulta kokonaan. Vaan olinpa iloinen kun tässä taannoin kirpparilta sain mukaani Kastehelmen kynttilänjalka-maljakon 6426:n 2 eurolla. Enkä minä sitä tässäkään tapauksessa ihan itse löytänyt, vaan ystäväni kädessä sen näin ja siitä sen nappasin enkä takaisin antanut. Siinä se nyt komeilee ruokailutilan pöydällä, tällä kertaa maljakkona.

Joskus onnistaa!

- Minna -

Jokaisella oikeus rakkauteen

Tänä aamuna eteeni tuli Satu Väisäsen kirjoittama teksti, Rakkauden taustalla alitajuiset kaavat, oletko rakastunut vai ripustautunut. Teksti kolahti ja herätti pintaan asioita mitä olen vuosien aikan todella paljon työstänyt. 

Minulta kysytään usein, miten sinunlaisesi nainen ei ole löytänyt rakkautta? Mikä on minunlainen nainen ja tosiaan miksi? Minunlainen nainen on haavoittunut, tiettyjen tapahtumien ja kokemusten johdosta olen ollut rikki rakkauden edessä. Luottamus muihin ja rakkaus itseäkohtaan on ollut kadoksissa. Joten miten olisin kyennyt rakkautta muille jakamaan saatikka sitä pyyteettömästi itse vastaanottamaan. Niinkuin tekstissä kysytään, tuntuuko rakkaus raastavalta. Kyllä siltä se on tuntunut ja osittain siitä syystä olen valinnut olla yksin. 

Vuosia asiaa työstäessäni olen onnekseni oivaltanut monta asiaa. Kriteerit ovat kaikonneet, nyt olen valmis antamaan erilaisille ihmisille mahdollisuuden. Olen oppinut rakastamaan itseäni ja näin ollen olen myös valmis vastaanottamaan. En tarvitse toista tekemään minua onnelliseksi, vaan täydentämään hyvää oloani. En ripustaudu, vaan annan tilaa. Tilaa tarvitsen myös itse. En pelkää, jännitän kyllä, sillä jokainen ihminen on uusi matka toiseen ja toisiimme. Jokainen opettaa ja on juuri sen ajan läsnä kun on tarkoitus. En pysty muuttamaan ketään, eikä kukaan minua. Voi olla että toinen saa minut oivaltamaan ja näin ollen voin myös muuttua. Olen valmis avamaan sydämmeni, tosin uuden ihmisen edessä se tapahtuu hiljalleen, toivon että saan aikaa. 

Olen heittäytynyt hetkiin, uskaltanut, antanut mahdollisuuksia, hypännyt tunteen vietäväksi, ollut järkevä ja silti olen edelleen yksin. Olen huomannut muutaman asian miehissä jotka eteeni ovat tulleet. He ovat joko juuri niitä ripustautuvia, he yrittävät hallita tai sitten he pelkäävät. Olen myös mestari löytämään naistenmiehiä, mutta onneksi heidät nykyään nopeasti tunnistan ja päästän menemään. Varatuttuihin en myöskään kajoa. Ripustautuvia en kestä ollenkaan, ahdistun. Minua ei myöskään tarvitse koko ajan opastaa ja neuvoa, olen kyllä valmis kehittymään tarvittaessa. Eikä minua tarvitse pelätä, en ole niin pelottava vaikka välillä kaikkea vakavaa vikerränkin. Silti huomaan kun jostain oikein kovasti tykkään, lähtee hän karkuun. Vaan en juokse enää perässä, ehkä paikka ja aika ei ollut sopiva. Jos meidät on tarkoitettu yhteen, tilaisuus tulee vielä. Onneksi minulla on poika jolle annan ja jolta saan suunnattomasti rakkautta. Jokaisellahan on oikeus myös romanttiseen rakkauteen, minullakin, vaikka sen välillä kyseenalaistankin. 

Joten täällä huhuilee ihan tavallinen rakkauden kipeä Minna. Oletko luotettava, kunnioitat, hyväksyt, puhut ja pussaat.  Tanssitaidot ja kyky hullutella katsotaan eduksi. Annan sinulle mahdollisuuden, anna sinäkin minulle.

Sydän täynnä rakkautta

- Minna -