tiistai 25. syyskuuta 2018

Toivon...






Ihan ensimmäiseksi haluan sanoa, että blogi ei ole muuttumassa kukkablogiksi. Nyt vaan on sellainen tilanne, että ainoa asia mikä meillä kotona muuttuu on kukat. Ihanaa niin, sillä onhan tuoreet kukat arjen pieniä iloja. Toki niitä on myös kiva kuvata. Tähän päivään ja päivän haasteisiin hain tukea mietelauseista, toivottavasti niistä on iloa myös sinulle.

Toivon sydämesi täyttyvän kauneudesta,
ilosta ja hämmästyksestä.
Toivon
sinun puhkevan nauruun ja värisevän jännityksestä.

OLKOON TÄMÄ YKSI NIISTÄ
PÄIVISTÄ...

... jolloin teemme oivalluksia.
... jolloin silmämme aukeavat.
... jolloin puhkeamme ylistykseen.
... olkoo tämä yksi niistä päivistä, 
                               jolloin aloitamma alusta 
                               ja tunnemme näkevämme universumin ääriin.

Olkoon onni aina myötä.
                               Toivottavasti kolkutan ovia,
                           jotka avautuvat 
 ja paljastavat jotain odottamatonta 
                                                          ja ihanaa.

Mietelauseet, Helen Exley

Toivoa tiistaihin!

- Minna -
    




maanantai 17. syyskuuta 2018

Känkkäränkkäkin osaa olla kiitollinen



auringonkukka, kukkia, keltainen kukka,



Tänään aamu alkoi Känkkäränkkänä, niin paljon epäselviä asioita, etten meinaa millään pysyä mukana. Täytyy toivoa, että pian jotain selviää ja pääsen ottamaan askelia kohti uutta. Enkä voi kieltää, etteikö siinä kiukuttelen keskellä käynyt mielessä jos jonkinlaista vaihtoehtoa, aina matkasta Tibuktuun käsien pystyyn nostamiseen. Tiedän joskus vaan pitää olla kärsivällinen, antaa asioille aikaa ja luottaa siihen että elämä kantaa. Aamulla vaan en olisi jaksanut olla kärsivällinen.

Ja loppujen lopuksi, asiat ovat todella hyvin. Tänäänkin on monta ihanaa asiaa mistä olla iloinen ja kiitollinen, kuten esim.


  • yhteinen kahvitteluhetki Murun kanssa
  • serkun tuomat auringonkukat olohuoneessa
  • jääkaappi täynnä herkkuja
  • oma rakas koti ja mikä parasta se on jopa siisti
  • flunssakaan ei iskenyt


Vaikka päivä alkoikin ikävästi, nyt illansuussa istun tyytyväisenä sohvalla. Sade ropisee peltikattoon ja takassa palaa syksyn ensimmäinen pesällinen puita. Niin meinasi känkkäränkkä saada minut valtaansa, vaan nujersin sen, enkä antanut sen viedä minua mukanaan katkeruuteen ja epätoivoon. Miksi niin helposti annamme tunteen viedä ja hallita, kunpa sen osaisi pysäyttää ennekuin se on muuttunut valtavaksi säntäileväksi elefantiksi, mikä survoo kaiken alleen ja saa aikaan paljon ikävää.

Vielä lopuksi yhdyn Känkkäränkkä laulun sanoihin: kyllä kylässä voi käydä Känkkäränkkä kun on Känkkäränkkä päivä... mutta älä tule liian usein Känkkäränkkä tule vain kerran viikossa...



- Minna -


   

torstai 13. syyskuuta 2018

Tyylikästä


Tanskalainen Menu,



Viimeksi ihastelin harkittua sekamelskaa ja nyt taas täydellisen yksinertaista, Tanskalainen Menu osaa yksinkertaisuuden. Ruskea tekee kovasti paluuta sisustukseen, siihen tottumiseen menee minulla vielä hetki. Vaikka todella kaunis on valkoisen, mustan ja ruskean yhdistelmä sitä en voi kiistää. Miten on, joko voimakkaat värit ovat löytäneet tiensä teille?

Torstai terkuin

- Minna -



Kuva:  Menu