No, moikka kaikille pitkästä aikaan. Toivottavasti täällä vielä on joku jäljellä, liian pitkän tauon jälkeen. Niin se elämä joskus vie mukanaan ja yht`äkkiä huomaa, että reilut 3 vuotta humps ne vaan meni. Rakkauden huumassahan ne meni ja voi että mikä kokemus olikaan. Nyt on arki palautunut taas enemmän oman näköiseksi, kun jatkan matkaa yksin, niin eiköhän löydy aikaa myös blogin kirjoitteluun.
Olen elänyt ihania hetkiä, oivaltanut itsestäni monta monta asiaa, opetellut parisuhdetta, purjehtinut, hoitanut puutarhaa ja ennen kaikkea nauttinut toisesta ihmisestä. Ikinä ei tiedä mitä mikäkin päivä tuo tullessaan, mutta niin kuin aina sanon, kaikki mikä tapahtuu tapahtuu tarkoituksella jotakin meille opettamaan, jos olemme valmiita oppimaan. Tämän parisuhteen oppi oli minulle, että kyllä minäkin pystyn parisuhteeseen, kun sitä joskus olen todella paljon epäillyt. Olen myös oppinut luottamaan, vaikka luottamus nyt ehkä hetkellisesti katosikin, niin tiedän saan sen takaisin. Olen myös oppinut, että on pidettävä kiinni omista mieltymyksistä, tarpeista ja arvoista. Tärkein oppi minulle on kuitenkin, että riitän sellaisena kuin oikeasti olen, eikä minun tarvitse siitä luopua.
Toki haikeutta ja ikävää on ilmassa, mutta ennen kaikkea olen kiitollinen kaikesta siitä mitä oli. Juuri nyt olen myös onnellinen, levollinen ja toisaalta todella helpottunut. Jännittyneenä odotan mitä elämä tuo seuraavaksi eteeni, hetki ja askel kerrallaan kohti kevättä. Tässä ja nyt on hyvä olla.
Ja yhtä äkkiä tiedän:
on aika aloittaa jotain uutta ja
luottaa uusien alkujen taikaan.
-Eckhart Tollet-
Ihanaa kevään odotusta
- Minna -
