Uusi vaalea villamatto

 

Kaupallinen yhteistyö matto.fi

Muistan niin päivän, kun innostuin maalaamaan männyn värisen laminaattilattian valkoiseksi, tässä ohjeet. Maalaus muutti täysin koko asunnon ilmeen ja pitkään halusinkin olla ilman mattoja, halusin vain ihastella tuota vaaleaa lattiaa. Jossain vaiheessa innostus laantui ja aloin kaipaamaan lämmintä mattoa jalkojen alle. Montaa mattoa meillä ei vieläkään ole, joten kun matto.fi kysyi haluanko tehdä yhteistyötä vastaus oli että ehdottamasti kyllä. Meille saa tulla uusi matto, ruokahuoneeseen tarvitaan lämmikettä jalkojen alle ja pehmeyttä tilaan.

Matoksi valikoitui Sumack villamatto ja väriksi new ivory. Tässä matossa ihastuin tuohon kudokseen, se tuo kivasti rouheutta vaalean hieman kiiltävän lattian rinnalle. Nyt kelpaa istuskella pöydän ääressä töitä tehden tai ystävien kanssa rupatellen, ei tarvii tuplavillasukkia jalkoja lämmittämään, matto hoitaa nyt lämmityksen. Vähän tuo vaaleus aristaa, mutta villamattoa kuitenkin suositellaan ruokapöydän alle. Tästä matto.fi:n postaukseen ja ohjeisiin maton valintaan ruokapöydän alle.

Matto on valmistettu käsin ja on kestävä ja laadukas. Villamatto on myös helppohoitoinen ja kestävä. Villa hylkii likaa ja sopii hyvin myös elänperheisiin. Jokainen näistä matoista on uniikki ja taitavien käsityöläisten kutoma. 

Villmaton hoitokin on yksinkertaista: Kevyt imurointi ja tuuletus, tuoreiden tahrojen poisto kostealla, vaahdotetulla (Marseille-saippua) sienellä tai liinalla. Vesipesu 30 astetta.  

Niin kuin yleensä, meidän kotiin uudet asiat tulee vähän niin kuin vahingossa. Nyt tämä matto ja jokunen kuukausi sitten tuli lipasto. Tuo turkoosi lipasto on Murun kodista mihin se ei nyt mahtunut. Täytyy kyllä toivoa ettei se mahdu seuraavaankaan kotiin, sillä olen ihan super ihastunut siihen. Minä kun tykkään rouheasta ja rosoisesta ja sitä tuon lipaston pinta on. Väri on herkullinen, tosin täällä täysin uusi, mutta tykkää tykkään ja kovasti tykkäänkin.

Kiitos, Matto.fi yhteistyöstä, käykää kurkkaamassa upeaa mattovalikoimaa. 

Keväisin terkuin

- Minna -

Ihana vai kamala?

Eilen oli mukava työpäivä, lähdin kirpparikierrokselle kuvausrekvisiittaa etsimään. Minä en todellakaan ole mikään kirppishaukka ja monta monta hutiostoa on tullut tehtyä. No, eilen kuitenkin tein elämäni löydön, tai ainakin juuri nyt niin ajattelen. Eteeni tupsahti Massimo Dutin lähes käyttämätön villakangastakki, siinä komeili hinta 8 € ja hihassa roikkui vielä toinen lappu -50%. Onnekseni takki oli vielä aivan minun kokoa, joten todella tyytyväisenä lähdin uuden 4 euron takin kanssa kassalle. Kassaneiti siinä sitten toikaisi, että meillä on myös kaikki matot ja kalusteet -50% alennuksessa. Ei auttanut kun mennä uudelle kierrokselle, eikä mennyt kuin hetki kun lähdin matto kainalossa kotia kohti.

Taisi alitajunnassa soida teksti minkä jostain tässä taannoin luin, että ruskea tekee tuloaan sisustukseen. Koska en muuten kuuna päivänä olisi tuohon kotimaiseen villamattoon tarttunut. Matto saikin kotona heti kommentin, kamala. Ihana vai kamala, sitä nyt tässä testailen, saako matto meillä paikan vai tuliko siitä taas uusi hutiosto. Tuohon ruokahuoneen pöydän alle sen laitoin, koska tuossa kaiket päivät koneen ääressä istun ja olen siihen mattoa kaivannut. Aavistuksen pienihän se on, mutta ah niin ihanasti lämmittää jalkoja töitä tehdessä. 

Joskus kyllä mietin, että poden kun halvalla saa -syndroomaa. Harmittelin hurjasti jo kotimatkalla, että miksi ihmeessä innostuin tuon maton ostamaan. 17 euroa siitä maksoin, joten ei tuo nyt mikään maata mullistava investointi ollut puhtaasta kotimaisesta villamatosta. Totuus on, en kyllä muuta miettinyt, kuin että "kerran nyt halvalla saan". Yhden päivän tuttavuuden jälkeen minäpä taidan siitä vähän jopa tykätä. Värimaailmasta tykkään erityisesti ja kauniistihan värit tuleekin esiin valkoista lattiaa vasten. Kunhan matoo löytää sen täydellisen paikan, olkoon nyt ainakin hetken tuossa kokeilussa. Joten kamala vai ihana, vai ihana kamala?

Kivaa keskiviikkoa!

- Minna -

Ai niin sain eilen ihanan kesäisen yllätyksen keskellä talvea, kun hain nuo oksat ulkoa maljakkoon sipsutteli niissä leppäkerttu tyytyväisenä.  Pienestä ne ilot syntyy!!