Löysin aarteita

Pääsinpä tänään käymään paikassa, 

mikä teki minut sanattomaksi.

Sisustajan taivas,

vanhoja esineitä pilvin pimein,

kasoittain puulaatikoita,

huonekaluja, astioita, purkkeja ja 

purnukoita loputtomasti.

Ajan kuluttamia, 

niin minun mieleen,

juuri sellaisia esineitä mitä voisin

ajatella kotiini, yhdistää valkoisen kanssa,

tuomaan sitä rosoisuutta.

Niin pyörällä olin päästäni,

etten oikein osannut mihinkään tarttua.

Jostain kumman syystä mukaan tuli

 vanha rikkinäinen viulu.

Liekö tuo värimaailma viehättänyt,

vai haaveilenko vielä musikantin urasta.

Iso puulaatikko ja yksi suksi.

Olen vastustellut vanhoja suksia,

tuntuu, että niitä näkee kaikkialla.
Niin nyt meilläkin, mutta

 ehkä siitä voi kehitellä jotain ekstraa.

Vieläkin ihmeissäni näkemästäni,

kiitos ystävälleni, 

että vei minut paikalle,
sieltä riittäisi varmasti muillekin.

Ehkä täytyy poiketa uudestaan,

ruosteiset kannut jäi mieleen....

- Minna -

NOSTALGIA

Syy tähän kuvaan on valokuvaus tehtävä, 
aiheena nostalgia.
Ensimmäisenä tuli mieleen, nämä kaksi asiaa,
kengät ja vauvapaita.

Näillä kengillä minä olen temmeltänyt.
Tai oikeastaan kontannut.

Jalkani oli vino ja kengät oli tarkoitettu sen suoristamiseen.
Jouduin näitä käyttämää yötä päivää.

Joten voi kai sanoa, että sen aikaiset terveyskengät.
Kenkiin kuullemma laitettiin vielä pahvia lisätueksi.
Joten jos toinen jalka edelleen sivulle harottaa ja 
rakastan kauniita pehmeitä kenkiä, 
voisiko tässä olla syy.

Alla isäni ensimmäinen paita, mikä on tehty

isoisäni sodassa käyttämästä lumipuvusta.

Kangasta ei ollut, joten kaikki mahdollinen

piti hyötykäyttää.
Tänä päivänä on vaikea kuvitella tilannetta,
ettei olisi kangasta vaatteisiin.

Tämä kuva pisti miettimään.
osaanko tarpeeksi arvostaa asioita?

Yritän kovasti,

arvostaa olemassa olevaa,
nähdä ympärillä olevan kauneuden ja
tässä hetkessä onnellisuuden.

Nautitaan kaikesta ympärillämme!

- Minna -

Tästä linkistä Villa Hangosta blogiin, sielle raportti reissusta.