Niin ihanaa, kun sain Murun jouluksi kotiin, mutta liian nopeasti ovat nämä kaksi viikkoa menneet. Muru on hurjasti itsenäistynyt Saksassa, saanut varmuutta sekä luottamusta itseensä. Hänestä on kasvanut nuori aikuinen. Lomalla on Murulla menoa riittänyt, eikä äidille ole ollut kuin hetki silloin tällöin, niinhän sen tosin kuuluukin olla. Jokaisesta yhteisestä hetkestä olen täysillä nauttinut ja olen myös tajunnut, että minun roolini on muuttunut. Kasvatus on suurimmaksi osaksi tehty ja nyt tehtäväni on enemmänkin olla taustalla tukena, hän tietää tarvittaessa olen aina paikalla. Juuri nyt hieman haikeutta ilmassa, mutta kuitenkin voin luottavaisin mielin huomenna päästää tämän nuoren miehen takaisin Saksaan. Se on hänen toinen koti, niinkuin hän sanoi.

Hyvää matkaa Muru!
- Minna -
