Syvällisiä

                                                      Sarah L'Esperance via Georgie Stocks

Ajatus oli etten

tänään tänne

kirjoita.

Pelkäsin, 

että jos kirjoitan,

niin purkaudun 

oikein kunnolla.

Kävelin rannalla auringossa,

melkein 10 kilometriä,

niin ajatus muuttui.

En tiedä onko erityisesti 

juuri minun

ympärille kerääntynyt

ihmisiä,

jotka eivät näe mitään positiivista.

Yritän

kannustaa eteenpäin

ja muuttaa ajattelutapaa

ja asennetta.

Ymmärrän sen,

että kun on päähän potkittu

on sieltä vaikea nousta

ja muuttaa ajattelutapaa. 

negatiivinen 

kun miettii:

ei kuitenkaan käy niin

en onnistu

ei sitä ja ei tätä

Tai sitten eletään

itsesäälissä,

 eikä itsessä ole koskaan vikaa,

kaikki vika on aina toisissa.

Kun toisille tapahtuu vahinko,

juuri näitä itsesäälissä

olevia ihmisiä pitäisi sääliä,

vaikka kohteen pitäisi 

olla joku aivan toinen.

Minulla on pitkä pinna

ja 

jaksan kannustaa,

 jaksan kuunnella

jaksan olla mukana myötätunnossa,

jaksan vaikka itsellänikin voisi

olla joskus vaikeaa.

Kunpa moni ymmärtäisi,

kuinka helpolla,
oman ajatusmaailman

muuttamisella 

elämän laatu muuttuisi

katkeruudesta

onneksi.