Näytetään tekstit, joissa on tunniste haasteet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste haasteet. Näytä kaikki tekstit

torstai 28. huhtikuuta 2016

Itkeä vai nauraa?




Viime aikoina on kyllä enemmän itkettänyt kuin naurattanut. Opiskelu on täydessä vauhdissa ja se työharjoittelun ohella vie nyt kaiken aikani. Olen kysynyt monen monta kertaa, mihin oikein olen itseni laittanut. Onko tämä nyt kuitenkaan se oikea tie? Kuvittelin kaiken sujuvan kuin vettä vaan, vaan eipäs suju. Epätoivo meinaa ottaa minusta vallan. Yritän todella kovasti uskoa, että kyllä kaikki vielä jonain päivänä sujuu. Itse olen tieni valinnut ja tiesin etten valinnut helpointa tietä. Asetin itselleni ison haasteen ja nyt olen sen haasteen kanssa ihan helisemässä. No, jos tästä nyt jotain hyvää koittaisi löytää, niin eipähän tule vappuna päänsärkyä. Minä nääs opettelen koko vapun koodausta ja toivon/odotan aha -elämyksen tuloa.


Kaikesta huolimatta, kivaa torstai-iltaa!

- Minna -





torstai 10. maaliskuuta 2016

Yllätyksiä haasteiden keskellä




Tuntuu kuin olisin viimeiset kaksi viikkoa kulkenut sumussa. Pää on todella täynnä uutta oppia, enkä meinaa ehtiä sisäistämään kaikkea. Sanonta kuin on puulla päähän lyöty kuvaa myös hyvin viimeaikaista olotilaani. Juuri kun olen koulutehtävien kanssa todellisen epätoivon partaalla, jossain kirjaston ja matkatoimiston leiskan suunnittelun välissä, tulee Naistenpäivä. 

Mitäs se minun ihana poikani taas keksikään, yllätti aikaisin aamulla aamiaisella. Kotiin tullessani odotti hän eteisessä kaunis ruusu kädessään. Olipa hän ehtinyt päivällä käydä tervehtimässä kaikkia hänelle tärkeitä naisia ja vienyt jokaiselle oman ruusun, olin sanaton. Kyynelten vieriessä poskellani, hälveni sumu päässäni.

Levitä siipesi, kyllä ne kantaa.  

- Minna -

tiistai 21. lokakuuta 2014

Viikko täynnä jännitystä









Tiedossa on hieman erilainen viikko, nyt mennään täysillä kohti uusia haasteita. Voin vain todeta, että jännittää hurjasti. En tiedä mistä olen saanut rohkeuden tarttua tilaisuuksiin, mutta enpä ainakaan voi jälkeenpäin sanoa, etten yrittänyt. Joten jos blogissa on hiljaista, olen jossain hillumassa kameran kanssa.

Jännää myös viikonlopun Indiedays -bileet. Tänään ehdin hieman miettimään viikonlopun bileiden asustusta. Instassa kyselinkin mekon pituutta, kiitos kaikille kommenteista. Keräilin tuohon tuolille hieman asufiilistelyä. Luulen, että päivällä nahkaa, ja illalla pikkaisen pörröistä, helmiä ja vetoketjuja. Kuullostaa kyllä aika sekamelskalta, mutta kyllä siitä vielä hyvä tulee. Kunhan jalka kestää korkkareita ja saan ne nostaa kattoon, niin kaikki hyvin.

Tiistai terkuin

- Minna -