Sanat satuttivat, painuivat minuun,
myös niihin kohtiin, missä olin ennen varma.
Pikkuhiljaa kirjaimet murenivat,
ei unohtaakseni, vaan selvitäkseni.
Nyt sanat eivät enää lyö, ne lepäävät kerroksina,
muistoina, sillä minä muutin ne voimaksi.
Tämä taulu syntyi juuri siitä, että olin lukenut somessa ikäviä kommentteja kohdistuen ulkonäköön ja tapaan toimia. Sanat olivat voimakkaat ja pahoitin mieleni. Ahdistus puristi rintaa, tunsin kuinka paha mieli velloi minussa, joten astelin työhuoneeseen, kaivoin esiin positiivisten sanojen kirjan ja aloin repiä sivuja, liimasin ja revin, liimasin ja revin. Siihen ne alkoivat pohjalle hiljalleen muodostamaan jotain, oloni helpottui, työstin, maalasin, liimasin, revin, tunsin..... ja niin syntyi teos Sanojen voima.
Kun taulun nostin, näin edessäni hahmon, siinä taisin olla minä, polvillani, ehkä alakuloisena, tunteiden vallassa.... mutta kuitenkin niin lohdullisena, sanat muuttuivat voimaksi.
Joten ollaan kilttejä toisillemme, niin sanoilla, kuin muutenkin. Tunnistetaan pahaolo itsessämme, eikä heitetä sitä toistemme päälle. Kannustetaan, sen sijaan, että haukkuttaisiin.
- Minna -
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!