Hups ja hops, niin meni kuukausi ja melkein unohdin että kirjoitan blogia. Tämä kesä on mennyt hetkistä nauttien ja niihin täysillä tarttuen. Ajoittain jopa melkein liiankin asiallisesti ja rauhallisesti, mutta siitä olen iloinen ettei koko kesä ole mennyt vain terasseilla ja baareissa hyppien. Ihoni mielestä olen varmasti aivan liian paljon makoillut rannalla, sillä yritän epätoivoisesti varastoida D-vitamiinia talven varalle.
Ei tämä kesä helposti ole mennyt, kaikkea muuta. Kun tarttuu hetkiin ja antaa niiden viedä, pitää myös osata ottaa vastuu siitä mitä niiden mukana tulee. Paljon on tullut hauskuutta, mutta myös ikävää. Jokainen tapahtuma on varmasti tehnyt minusta taas entistä vahvemman ja viisaamman. Heinäkuun lopussa päälleni kaatui sellainen lasti kaikkea ikävää, että meinasi koko loppukesä mennä plörinäksi. Vaan päätinpä etten anna sen minua kokonaan lannistaa, vaikka aika ajoin on ollut todella vaikeaa.
Paperisodan ja hirmuisten puhelinminuuttejen jälkeen, toivoa on näkyvissä ja toivottavasti kohta aurinkokin paistaa risukasaan. Se täytyy sanoa, että vaikka epätoivo on ajoittain ollut valtavaa olen löytänyt itsestäni kyvyn nähdä asioissa myös hyviä puolia ja se on saanut minut toimimaan niinkuin toimin, lamaantumisen sijaan.
Nyt on aika ohjata purjeet kohti uusia seikkailuja, ottaa askel kohti tuntematonta. Mitä se sitten onkin sen tuleva syksy näyttää. Jatkossakin toivon tarttuvani hetkeen, ilman turhaa murehtimista. Kaikki mikä eteeni tulee, tulee tarkoituksella.
Ihania elokuun päiviä!
- Minna -
<3
VastaaPoista<3
PoistaMyötätuulta ja positiivisia puhureita <3
VastaaPoistaKiitos niitä nyt vähän tarvittaisiin <3
Poista