tiistai 3. kesäkuuta 2025

Taidetta kotona

 





Meillä on kotona mennyt yläkerta uusiksi taideharrastuksen myötä. Tarvitsin työtilan, aula olisi ollut hyvä, mutta siinä ei ole ikkuna. Joten tein siitä meille makuuhuoneen ja makuuhuoneesta tuli minun ateljee. Tässä kuva aulasta, oma taulu on kyllä jännä elementti, ei sitä ihan vieläkään usko todeksi. Aulaa koristaa myös rakkaani suvussa kulkenut upea divaani, mikä entisöitiin täysin Verhooomo Veluurin toimesta. Todella taidokasta ammattitaitoa, voin lämpimästi suositella.

Taulujani voitte käydä katsomassa 5.6. alkaen Elli & tytöt liikkeessä, siellä on ensimmäinen taidenäyttelyni Uskallan. Se on minulle erittäin tärkeä, sillä ylitän kaikki pelkoni ja otan ison askeleen kohti rohkeutta, tervetuloa näyttelyyni. Abstrakti taide puhuu, kun sanat loppuvat. Tauluissani on herkkyyttä, kerroksia ja hiljaisia huutoja.


- Minna -


perjantai 11. huhtikuuta 2025

Vihdoin uskalsin tarttua pensseliin

 

                             
Eteenpäin - luottaen tulevaan. Positiivisen ajatuksen voima, kantaa elämää.

Elämä on kyllä ihmeellistä, se kuinka se tuo aina eteen uusia asioita. ja se miksi juuri tietyllä hetkellä uskaltaa ryhtyä johonkin. Muistan 15 vuotta sitten terapiassa sanoneeni, että haluaisin aloittaa maalaamisen ja että minun pitäisi maalata isosti ja käyttää maalaamiseen koko kroppaa. Tuo ajatus on pyörinyt päässäni siitä asti, mutta vasta tammikuussa tartuin tuumasta toimeen ja menin maalauskurssille ja siitähän se sitten lähti.



Kahden kerroksen väkeä

En osaa piirtää, se on ehkä ollut itselleni yksi este, etten ole aiemmin uskaltautunut. Tykkään väreistä ja muodoista, mutta eihän se nyt riitä maalaamiseen. Vaan tiedättekö mitä, kyllähän se riittää. Eihän siihen tarvita kuin innostus ja halu maalata, sillä jokainenhan saa maalata juuri sellaisia tauluja kuin haluaa. Ja niinhän minä nyt maalaan, jostain luin että alkajan olisi hyvä maalata taulu päivässä. No, ihan en siihen kykene, mutta melkein. Maalaan intuitiivisesti, ilman suunnitelmaa, heittäydyn maalaamaan ja yritän päästää täysin irti. Se sitten onkin se vaikein asia, päästää irti. Päästää irti siitä, että joku pitäisi näyttää joltain, päästää irti siitä, että teen jotain mitä kuvittelen, että minun pitäisi tehdä, päästää irti kaikesta ja vaan antaa mennä. Joka kerta kun uskallan sen tehdä, olen tauluun tyytyväinen ja se että itse olen tyytyväinen onkin se tärkein asia. Välillä itken, välillä nauran ja mikä parasta nautin suunnattomasti.


Piiloudun, antakaa minun olla

Minä usein näen tauluissa jotain, sitä ei todellakaan välttämättä muut näe. Tämä maalaus matka taitaa ollakin matka itseeni, omaan vapautumiseen ja luovuuden vapaaksi päästämiseen. Olen niin kiitollinen siitä, että olen aloittanut tämän taidematkani. Joten tässä muutama kuva tauluistani, pinkistä on tullut voimavärini, joten siksi sitä on useassa taulussa. Olen yrittänyt maalata keltaisita, ei onnistu, sinistä ei, punainenkaan ei toimi... joten maalaan pinkillä ja vihreällä, juuri nyt. Ehkä ensi kuussa toiset värit.


Harmoniaa, saan olla juuri tällainen, kuin olen


Matkaani pääset seuraamaan Instassa 

my_art_harmony

(Tuota nimeä vielä mietin, joten se saattaa muuttua. )


Joku tykkää tauluistani, joku ei, minä tykkään ja se on tärkeintä. 

Otan kyllä mielelläni vastaan rakentavaa palautetta.


- Minna -

tiistai 25. huhtikuuta 2023

Uusi vaalea villamatto

 


Kaupallinen yhteistyö matto.fi

Muistan niin päivän, kun innostuin maalaamaan männyn värisen laminaattilattian valkoiseksi, tässä ohjeet. Maalaus muutti täysin koko asunnon ilmeen ja pitkään halusinkin olla ilman mattoja, halusin vain ihastella tuota vaaleaa lattiaa. Jossain vaiheessa innostus laantui ja aloin kaipaamaan lämmintä mattoa jalkojen alle. Montaa mattoa meillä ei vieläkään ole, joten kun matto.fi kysyi haluanko tehdä yhteistyötä vastaus oli että ehdottamasti kyllä. Meille saa tulla uusi matto, ruokahuoneeseen tarvitaan lämmikettä jalkojen alle ja pehmeyttä tilaan.









Matoksi valikoitui Sumack villamatto ja väriksi new ivory. Tässä matossa ihastuin tuohon kudokseen, se tuo kivasti rouheutta vaalean hieman kiiltävän lattian rinnalle. Nyt kelpaa istuskella pöydän ääressä töitä tehden tai ystävien kanssa rupatellen, ei tarvii tuplavillasukkia jalkoja lämmittämään, matto hoitaa nyt lämmityksen. Vähän tuo vaaleus aristaa, mutta villamattoa kuitenkin suositellaan ruokapöydän alle. Tästä matto.fi:n postaukseen ja ohjeisiin maton valintaan ruokapöydän alle.

Matto on valmistettu käsin ja on kestävä ja laadukas. Villamatto on myös helppohoitoinen ja kestävä. Villa hylkii likaa ja sopii hyvin myös elänperheisiin. Jokainen näistä matoista on uniikki ja taitavien käsityöläisten kutoma. 

Villmaton hoitokin on yksinkertaista: Kevyt imurointi ja tuuletus, tuoreiden tahrojen poisto kostealla, vaahdotetulla (Marseille-saippua) sienellä tai liinalla. Vesipesu 30 astetta.  





Niin kuin yleensä, meidän kotiin uudet asiat tulee vähän niin kuin vahingossa. Nyt tämä matto ja jokunen kuukausi sitten tuli lipasto. Tuo turkoosi lipasto on Murun kodista mihin se ei nyt mahtunut. Täytyy kyllä toivoa ettei se mahdu seuraavaankaan kotiin, sillä olen ihan super ihastunut siihen. Minä kun tykkään rouheasta ja rosoisesta ja sitä tuon lipaston pinta on. Väri on herkullinen, tosin täällä täysin uusi, mutta tykkää tykkään ja kovasti tykkäänkin.

Kiitos, Matto.fi yhteistyöstä, käykää kurkkaamassa upeaa mattovalikoimaa

Keväisin terkuin

- Minna -