torstai 21. marraskuuta 2013

Pienen pieni kuusi


Kun jokunen päivä sitten päätin sateessa metsään lähteä,
metsästämään mäntymetsästä kuusta.
Pitkään kierisin ja kiersin, ei meninannut löytyä,
kunnes ollessani täysin litimärkä, olin jo menettää toivoni.
Siinä ison uljaan koivun juurella, ison ja mahtavan varjossa,
tämä pienen pieni kuusi sinnitteli.
Siitä sen poimin ja nyt saa loistaa meillä aito paikalla.




Vähän sitä muotoiltuani, kelpuutin maljakkoon tai
oikeastaan mustaan öljypulloon.
Tämä kohta olohuoneessamme on suoraan sohvalta katsottuna.
Se on monta monta vuotta etsinyt asukkiaan,
kunnes siihen tuon armeijan vanhan säilytyslaatikon tajusin laittaa.
Nyt siihen tulee tehtyä asetelmia ja jotenkin tuntuu, 
että kaikki sopii siihen.

 

Yritän myös saada katseet siihen, koska en takastamme tykkää.
Kunpa sille voisi jotain tehdä, tietääkö kukaan keinoja?
Näkymä sohvalta on myös keittiön ruokapöytään.
Oi ja tykkään tuosta meidän matosta,
siitä ainoasta mitä meillä on.

 Joskus pienestä, varjossa olleesta,
voikin tulla upea oikeassa ympäristössä!

- Minna -




keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Keittiössä musta paperitähti





Täällä meillä Suomen etelässä on aurinko tänään paistanut.
Innostuin aamulla laittamaan tähden ikkunaan.
Ei meinaa tähti erottua ikkunasta,
johtuen ihanasta valoilmiöstä.
En ole vielä saanut tähteä sähköistettyä,
mutta nautitaan nyt ensin näin.

Ihanuuksia päivä täynnä, ystävien kanssa höpöttelyä,
ulkoilua ja illalla vielä kummipoika kylään.
Rapulla odottaa alkon pussi, täynnä eilisen metsäretken löytöjä.
Tarkoitus olisi askarrella kranssi sammaleesta.
En ole ennen tehnyt, katsotaan miten onnistuu.
Hyvät neuvot ystävältä sain, joten eiköhän niillä pärjätä.
Jospa siitä jotain huomenna. 

Mukavaa keskiviikko iltaa!

- Minna -

ps. ystäväni, tein tästä ihan oudon, kun ei sitten millään erottunut.
Nyt huomaan myös että on ihan vaaleanpunainen.
Mutta melkein meni herne nenään, joten tällä mennään.




tiistai 19. marraskuuta 2013

Miten piristyä?


Niin synkkä päivä.
Nyt tuntuu, että saisi tulla lunta, valoa ja tunnelmaa.
Olisikohan nyt aika ripustella niitä jouluvaloja?
Taidan uhmata sadetta ja tuulta,
 pakkaan itseni ja lähden ulos metsään. 
Tiedän, että tuntuu ihanalta palata kodin lämpöön ja tunnelmaan.
Taidanpa piristää itseäni sen jälkeen ensimmäisellä glögilasillisella.
Vaikein vaihe, 
tuo itsensä pakkaaminen ;-)
 Miten te piristytte synkkänä päivänä?

Nyt täytyy jo kiirehtää, kohta on ihan pimeää, heippa!

- Minna -