No, niin vihdoin ja viimein sain kuvia muokattua. Olen jo vuosia haaveillut isoäidinneliöpeitosta, mutta hovivirkkaajani Mummi ei ole aiemmin sellaista suostunut tekemään. Vihdoin pitkä odotus palkittiin ja meidän muuten vaaleaa olohuonetta koristaa lämmin värikäs peitto. Kiitos Mummi, tää on ihana. Mikä tässä kaikessa on parasta on, että itse innostuin opettelemaan virkkaamaan. Nyt reilun kolmen viikon virkkauksen jälkeen valmiina on villapusero, 2 kassia ja kesäpusero on tuloillaan. Virkkaus on vienyt minut mennessään, apua kohta kaikki on varmaan virkattua. Olen niin tyytyväinen itseeni, kyllä minäkin osaan. En pyri täydellisyyteen, virheitäkin saa tulla.
Joten seuraavaksi ehkä itsetehtyjä virkattuja vaatteita.
Kivaa uutta viikkoa!
- Minna -