Marraskuu alkoi laiskotellen ja sohvaa kuluttaen. Filttiin käpertyneenä, kirjaan uppoutuneena pakenin pyhää, mutta iso ikävä iski. Pyhinä niin haluaisin rakkaimmat ympärilleni ja haikeus laskeutuu minuun, kun muistelen jo pois menneitä. Onneksi sain Murun hetkeksi luokseni facetimen avulla, se pelasti pyhäni. Näillä näkymin Muru tulee kotiin jouluksi, mikä ihana ilo uutinen. Nyt pistän haikeuden sivuun, opin tästä taas enemmän arvostamaan hetkiä, kun läheiset on lähellä.
Mukavaa sunnuntaita!
- Minna -