Sain kuvailla mahtavaa masua,
tämä vauva syntyy vuoden vaihteessa,
liekö vuoden ensimmäinen.
En voi mitään, mutta ihailen suuresti tuota
raskauden aikaista kauneutta.
raskauden aikaista kauneutta.
Olen miettinyt toisenkin tuokion,
minkä aikana ihminen kaunein on.
Valokummulla suojatun kotimäen
hänen lapsensa leikkivän ensin näen,
sinitavaan puhtaus silmissään,
sulot kutrit kullasta ympäri pään.
Elon nuoren siinä on aamunkoi,
jota päivä kaukainen purppuroi.
Hän on ystävä tähtein, enkelten,
hänen kevään kaunehin kukkanen,
hän on toivon nouseva, vihryt saari,
hän on auringon hohde ja sateenkaari.
Hänt`aina ma katselen ihailuin,
väliin kyynele-silmin, mut naurussa suin:
Hän kaunis on, min`en tietää vois,
minä hetkenä ihminen kauniimpi ois.
- Alpo Noponen -
Tsemppiä ystäväni odotukseen,
kohta perheenne palkitaan!
- Minna -